Haukupomoa

Pomoni on Tarja Halonen

Olen 27-vuotias akateemisesti koulutettu mies. Työssäni joudun tekemään
paljon vastuullisia päätöksiä ja odotan saamani palkkion olevan sen
mukainen. Pomoni on toista mieltä.

Pomon mielestä yksikössä kaikkien tulee saada saman verran. Korotusta
pyydettäessä pomo vetoaa siihen, että kaikille ei voida maksaa niin
paljon – vaikka en minä rahaa pyydäkään kuin itselleni!

Palkka on ihan hyvää (muutenhan olisin jo muualla), mutta tässä
ympäristössä on käytännössä mahdotonta saada palkkaa vastaamaan omaa
lahjakkuuttaan. Saan esimerkiksi vain vähän enemmän kuin eräs tyttö,
jolle saa koko ajan olla selittämässä aivan perustason juttuja jotka
kesäpoikakin osaa.

Ja kaikki tämä vain pomon sosialististen ideoiden takia. No, firmahan
siinä menettää tehokkuudessa, kun kykyjä ei arvosteta.

Mutsin grillillä töissä

Mun mutsilla on grilli. Se ei oikeestaan tuota mitään. Jos sataa tai tuulee, me ei avata lainkaan. Listan hamppareita ei saa kuin vasta kuuden jälkeen, koska rasvakeittimen saa panna päälle vasta sit. Olen nyt puoltoista vuotta päivystänyt grillillä ilman palkkaa. Mutsi leipoo munkit sinne, mutta muuten se ei tee siellä koskaan ite töitä. Vituttaa olla hommissa ilman palkkaa ja grillillä on vitun tylsää. Olen lihonutkin tosi paljon, yli kakskyt kiloo. Koko meidän perhe on lihonut. Otin mutsin kanssa yhteen ja muutin hetkeksi isälle. Nyt oon taas grillillä. Meiltä on kotoo siihen noin parisataa metrii. Se kuljetaan autolla. Onneks sain jo ajokortin.